Tästä on enemmin kuin kymmenen vuotta, kun minulta tilattiin tummaihoinen nukke.

Tein nuken ja mielestäni se onnistui hyvin. Soitin tilaajalle, että nyt nuken voi hakea. 

Soittoihini ei vastattu. Lähetin myös pari tekstiviestiä.

Turthaan.

Nukke jäi minulle ja en saanut rahoja.

Se harmitti kovasti, sillä käsityöläisen elämä on karua., ja olin ehtinyt olla jo iloinen tuosta vähäisestä tulostani.

 Käsityöläisen arki on kovaa, rahaa ei tule, vaikka mitä yrittäisi tehdä.

Usein tavaran joutuu myymään niin halvalla, että siitä ei jää mitään tekijälle.

Elämä on aina veitsenterällä seikkailua.

Joskus ei ole rahaa edes ruokaa.

 

Nyt kaksitoista vuotta myöhemmin panin nuken myyntiin nettiin.

Tosiin paljon pienemmällä hinnalla.

Mutta nukke meni heti.

Vaikkakin tämä postilakko vaikeuttaa paketin lähettämistä.

Kylläpä on ollut kovan onnen nukke.